RISTIMÄGI

Aja Kärdlasta Kõrgessaaren suuntaan. Kaupungista on hauska ajaa Aia kadun kautta. Silloin näet parhaiten melkeinpä jokaista puutarhaa koristavat arteesiset kaivot. Kaupunginkyltistä on noin neljä kilometriä Ristimägiin.

Photo: Hanno Luukas
Valokuva: Hanno Luukas

Ensimmäinen neuvo: älä etsi mäkeä vaan seuraa opasteita. Varmasti huomaat pienen parkkipaikan tien ääressä vasemmalla – jätä autosi, polkupyöräsi tai bussi sinne. Ristimäelle on sieltä pari askelta.

Nykyinen Ristimägi on molemmilla puolilla (varsinkin vasemmalla) vanhaa maantietä sijaitseva hiekkakumpare, jossa on ristejä. Ristimäen synnystä kuulee erilaisia selityksiä. Nykyään painotetaan eniten yhteyttä Reigin ruotsalaisten karkoitukseen vuoden 1781 elokuussa. Huolimatta Hiidenmaan ruotsalaisten oikeuksista, karkoitti maanomistaja Stenbock 1000 Hiidenmaan ruotsalaista. Katariina suuri allekirjoitti ukaasin, joka antoi ruotsalaisille luvan muuttaa Etelä-Ukrainaan, uusille asutusalueille. Tähän omalaatuiseen tarinaan yhdistetään useita korkeita virkamiehiä, kuten Katariinan suosikki, ruhtinas Potjomkin. Ruotsalaisten oli suostuttava muuttoon. 20. elokuuta 1781 kokoontuivat lähikylien maastamuuttajat Ristimäelle, jossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus kotisaarella. Pystytettiin risti, jonka alla pastori Forsmann luki jumalansanaa. Ilmeisesti silloin pystytettiin myös pienempiä ristejä. Näin jätettiin hyvästit paikalle, joka oli ollut Hiidenmaan ruotsalaisten koti ainakin 400 – 500 vuotta. Vuoden 1782 toukokuussa saapui ’luvattuun maahan’ vähän yli puolet matkan aloittaneista. Alkuaan Ristimäki olikin paikka, johon saarelta lähtevät tekevät ristin. Nykyisin on päinvastoin: ristejä sinne tekevät ensi kertaa saarella kävijät.

Legendoja ja tarinoita

Vuosia kerrottiin Ristimäestä aivan toisenlaista tarinaa kahdesta hääseurueesta. Tarina kertoi ajasta, jolloin vielä naapurikunnasta ’tuotiin’ morsiammia ja häissä pidettiin miekkataisteluja. Kotimatkalla kaksi seuruetta kohtasivat, yhdessä viron-, toisessa ruotsinkielinen nuoripari. Kapealla tiellä eivät seurueet mahtuneet ohittamaan toisiaan, minkä takia syntyi riita. Tappelussa yhdestä seurueesta kuoli sulhanen, toisesta morsian. Eloon jäänet menivät myöhemmin keskenään naimisiin ja elivät onnellisena elämänsä loppuun asti. Vainajien muistoksi ja toisten ja oman onnen takia on soveliasta tehdä tänne yksi risti paikallisesta materiaalista. Luonto antaa monia mahdollisuuksia, mutta luontoa ei saa vahingoittaa.

Ristimäelle on myös pystytetty mielenkiintoinen muistomerkki, joka koostuu kahdesta myllynkivestä. Muistomerkki avattiin yhdessä paikalle tulleiden Hiidenmaan ruotsalaisten jälkeläisten kanssa päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 210 vuotta ruotsalaisten karkoittamisesta – 20. elokuuta 1991. Muistuttaako tämä päivämäärä jostakin? Toivottavasti! Viro julistautui silloin uudelleen itsenäiseksi.

Lähiympäristö eli matkalla majakalle

Jo kilometrin päässä risteyksestä huomaat kyltin Mihkli muuseum (Mihklin museo). Aja noin 200 metriä ja löydät metsän sylistä vanhan talon, aivan toisenlaisen kuin Soera. Kyseessä on kokonaisuus, joka koostuu kahdeksasta rakennuksesta, jotka ovat suunnilleen samalta ajalta kuin Soeru, eli 1800-luvun keskipaikkeilta, mutta Pohjois-Hiidenmaalle tyypillisin piirtein.

Kyseessä on vanha ruotsalaistalo, johon vuoden 1781 karkoituksen jälkeen muutti virolaisia. Maalaistalo antaa hyvin kokonaisvaltaisen vaikutelman, ja varsin arkaistisen vaikutelman tekee savusauna. Vuonna 2001 tässä talossa filmattiin suosittu TV-sarja Farmi. Saat tarkempaa tietoa paikan päällä.

Jatka matkaa kohti Tahkunaa. Parin kilometrin päässä pistää silmään tien vieressä joukko eri aikakausilta peräisin olevia rakennuksia. Keskeisellä paikalla seisoo 1930 valmistunut Malvasten koulu, joka nykyisin toimii majoituspaikkana.

Asfalttitie vaihtuu pian hiekkatieksi (toivotaan, että tämä on pian vanhaa tietoa). Nyt ihastele kaunista luontoa.

Muutama kilometri ennen majakkaa voi siellä täällä nähdä joitakin sodanaikaisia rakennelmia. Mitä lähemmäksi niemen kärkeä tulet, sitä useampia. Näiden sotarakennelmien katseluun kuluisi yksi lisäpäivä. Nautittavaa se olisi varsinkin oppaan johdolla (kysy opaspalveluista turisti-infosta).

Jos oppaan käyttöön ei ole mahdollisuutta, lue infotaulut ja tiedotteet. Majakka on jo kivenheiton päässä. Majakan luo ajaessasi näet tien vasemmalla puolella suuren tuuligeneraattorin. Se on vuonna 1995 virolais-tanskalaisena yhteistyönä rakennettu tuulimylly, jonka pitäisi varmistaa tuulienergian käytön mahdollisuudet Hiidenmaalla.