SUURSADAM (aitta, museohuone)

Moision pihalta ota suunta Kärdlaan eli suoraan Heltermaa-Käina maantien yli. Noin 4,5 kilometrin jälkeen lukee tienviitassa Suursadam (Suursatama). Seuraa tienviittoja.

Photo: Toomas Kokovkin
Valokuva: Toomas Kokovkin / www.fotokogu.com

Suursadam, ruotsiksi Djuphamn, saksaksi Tiefenhafen, oli Hiidenmaan tärkeimpiä kauppasatamia ja laivanrakennuspaikkoja. Satamapaikka mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1593. 1600-luvulla siellä harjoitti laivanrakennustoimintaa J. De la Gardien moision vuokramies hollantilainen Erasmus Jacobsson Bloedysel. Siihen aikaan satamassa pysähtyi aatelisten laivojen lisäksi tavallisten hiidenmaalaisten aluksia. Esimerkiksi vuoden 1692 huhtikuusta vuoden 1693 tammikuuhun satamassa kävi 231 laivaa ja venettä. Silloin elettiin vilkasta merenkulun aikaa.

Suursadaman päärakennukset ovat suurelta osin 1700 – 1800-luvuilta. Nykyään satama on monien lisärakennusten ja uudelleen rakentamisten myötä menettänyt suuren osan alkuperäisestä kokonaisuudestaan. Harvinaisen kaunis on dolomiitista valmistettu satama-aitta. Kyseessä on luultavasti vuonna 1815 rakennettu vilja-aitta. Rakennusta käytettiin myös laivanrakennustarvikkeiden säilytyspaikkana. 1700-luvun alun taloudellinen matalasuhdanne vaihtui nousukauteen vuosisadan lopulla, jolloin Hiidenmaalla toimi paroni Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg. Kun hänestä, Suuremõisan ostamisen jälkeen, pian tuli myös Suursadaman omistaja, tuli satamasta tärkeä laivanrakennuspaikka ja vienti- ja tuontisatama.

Valitettavasti satama muuttui vuosi vuodelta yhä matalammaksi, ja hiekkasärkät estivät suurten laivojen sisäänpääsyä yhä enemmän. Suursadamassa valmistui kuitenkin vuonna 1848 parkkilaiva Hioma, joka ensimmäisenä virolaisena laivana ylitti päiväntasaajan. Kapteenina toimi tanskalainen Marcussen, miehistö koostui pääasiassa hiidenmaalaisista.

Toiminta jatkuu satamassa nykyäänkin. Pääasiassa siellä korjataan kalastuslaivoja. Suuremõisan teknisen oppilaitoksen nuoret merimiehet suorittavat harjoittelunsa satamassa, joskus seilaa satamaan ulkomaisia huvipursiakin.

Merenkulun paremmista päivistä saat tietoa pienestä museohuoneesta. Aitassa esillä olevat moottorit, pelastusrenkaat, sukelluspuvut ja myrskyankkurit kertovat vanhoista merimiehistä ja heidän raskaasta työstään.

Lähiympäristö

Hellamaan korkealta rantatörmältä aukeaa kaunis näköala merelle. Siellä on mahdollisuus pysähtyä vuodelta 1848 olevan Hellamaan tuulimyllyn luona. Ohitat vanhan Kurin koulurakennuksen ja ortodoksikirkon rauniot. Koulun luona on kirjailija J. Oengon (J. Oro) muistotaulu.