HYVÄ TIETÄÄ
MAJAKKAKIERROS
1. Uhrikivet
2. Pühalepan kirkko
3. Suuremõisan linna
4. Suursatama
5. Soeran talonpoikaismuseo
6. Kärdla
7. Ristimägi
8. Tahkunan majakka
9. Reigin kirkko
10. Kõrgessaare-Viskoosa
11. Kõpu majakka
12. Vanajõen laakso
13. Sõrun satama
14. Orjakun lintutorni
15. Hiidenmaan museo Kassarissa
16. Sääretirp
17. Kassarin kappeli
18. Hiiu Vill
 
0

Supported by European Union
 
 

REIGIN KIRKKO

Voit lyhentää paluumatkaa hieman jos ennen asfalttitietä käännyt oikealle ja jatkat matkaa suuntaan Posti 4 km. Säästät kilometreissä, mutta tie ei ole asfaltoitu. Pian saavut Reigin kylään. Kun olet ajanut Rootsi kylän läpi, huomaat Reigin kirkontornin. Kirkko sijaitsee Pihlan kylässä.

Photo: Toomas Kokovkin
Valokuva: Toomas Kokovkin / www.fotokogu.com

Reigistä tuli itsenäinen seurakunta vasta vuonna 1627, jolloin seurakunta erosi Käinasta. Näitä aikoja on kirjassaan Reigin pappi kuvannut värikkäästi kirjailija Aino Kallas. Kirjan henkilöt eivät kuitenkaan liikkuneet nykyisessä pyhäkössä, vaan vanhassa puukirkossa, joka sijaitsi Reigin kylän mailla. Seuraava puukirkko, jossa oli arkitehtuurisesti jännittävä keskitorni rakennettiin vuoden 1690 paikkeilla korkealle Pihlan mäelle. Kirkko omistettiin Johannes Kastajalle. Seurakunnan enemmistönä olivat ruotsalaiset ja pastorilta vaadittiin ruotsin kielen taitoa.

Nykyäänkin toiminnassa olevan, Jeesukselle omistetun, kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg (1744 – 1811) itsemurhan tehneen poikansa Otto Dietrich Gustavin muistoksi. Kirkko vihittiin käyttöön 24. elokuuta 1802.

Ungern-Sternbergeistä muistuttaa perheen vaakuna pääsisäänkäynnin yläpuolella. Myös perheen hautapaikka on täällä. Vaikka vaakunat kertovat ensisijaisesti arvohenkilöistä, ei kirkossa ole unohdettu myöskään tavallisia työmiehiä ja rakentajia. Heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan kanssa mustalle taululle, joka sijaitsee alttaritaulun vieressä.

Reigin kirkko on rakennettu – uusien tapojen mukaisesti – avaraksi ja valoisaksi. Kirkossa ollessa voi tuntua siltä, että seisoo ympäri käännetyn laivan alla. Arkkitehtuuri julistaa yhteenkuuluvuutta. Kirkossa on suuremmoinen taidekokoelma, jonka melkein kaikki työt kertovat pidempää tarinaa kuin kirkko itse ja vievät meidät raamatunaiheiden kautta eurooppalaiseen taideperinteeseen. Ei ole varmaa tietoa siitä, miten taideteokset on saatu Reigin kirkkoon. Osan ovat luultavasti lahjoittaneet merihädästä pelastuneet. Kokelma heijastaa myös sen aikaisten maanomistajien makua ja mahdollisuksia. Vuosiluku 1899 seinällä muistuttaa viimeisestä suuremmasta remontista, jolloin tehtiin erilaisia muutoksia kirkon väreihin ja nykyinen alttaritaulu sijoitettiin kirkkoon.

Kirkko voi olla ylpeä myös hiidenmaalaisista uruistaan. Perimätiedon mukaan liittyvät Käinan lukkarit Sakkeusit urkujen tarinaan. Tästä ei kuitenkaan ole kirjallisia dokumenttejä.

Oman tarinansa Reigin kirkon historiassa ansaitsisivat paikalliset pastorit, koska monen osa on kulttuurihistoriassa ollut merkittävä, ei vain jokapäiväisessä seurakuntatyössä. Mainita voi esimerkiksi Hiidenmaalta kotoisin olleen A. Krollin tai myös seurakunnan ensimmäisen pastorin P.A. Lempeliusin, jonka käskystä hänen uskoton vaimonsa tapettiin katkaisemalla kaula.

Aikana, jolloin Reigin ruotsalaiset karkoitettiin saarelta ja kivikirkko vihittiin käyttöön, toimi seurakunnan pastorina C. Forsmann. Hänen ansioikseen luetaan kiertävien pastorien palkkaaminen ja hattutehtaan tuotannon käynnistäminen.

G.F. Rinne osasi hyvin paikallista murretta, mikä mahdollisti Paciuksen sävellyksen ja Runebergin sanoituksen pohjalta luoda ylistyslaulu Hiidenmaalle. Luultavasti Rinteen sanoitusta käytti myös Viron kansallislaulun luomisessa J.V. Jannsen, joka ei osannut suomea eikä ruotsia.

Kirkkoa vastapäätä sijaitsivat pappila ja aivan kirkon vieressä myös Gustav Ernesaksan oopperasta Tormide rand (Myrskyjen ranta) tunnetuksi tullut Pihla kõrts (Pihlan kapakka). Pappila seisoo tyhjillään, mutta edelleen arvokkaana. Pihlan kapakasta ei kuuluisuuden lisäksi ole jäljellä mitään, jopa osa mäkeä, jolla se seisoi, on tehty matalammaksi.

Legendoja ja tarinoita

Kirkko oli paikka, jossa saatiin lisäoppia, varsinkin lukemisessa ja laulamisessa. Kerran eräs talonpoika löysi kirjan, jonka käyttöä hän ei ymmärtänyt. Kertoi siitä kartanonherralle ja muillekin. Kaikki kysyivät miltä kirja näyttää: onko siinä kirjoitusta vai onko se tyhjä, onko kuvia tai jotain muuta. Talonpoika kohautti vain olkapäitään ja totesi, että ei ole kuvia eikä sanoja: "orsia on ja päällä tossuja kuivumassa". Se oli nuottikirja.

Lisätietoa

Nimi Reigi on saatu paikallisilta ruotsalaisilta ja se tarkoitti sekä savua että merkkitulta. Reigi oli Pohjois-Hiidenmaan suurin ruotsalaiskylä.

Ruotsalaisten karkoituksen jälkeen 1781, alkoi Reigiin muodostua vironkielinen väestö. Kirkon puoleisessa osassa asuvia ruotsalaisperheitä ei karkoitettu ja sitä osaa kylästä - ensin kansan suussa, myöhemmin virallisesti – alettiin kutsua Rootsi (Ruotsin) kyläksi. Kylässä oli vielä ennen viimeisiä sotia yksittäisiä vanhuksia, jotka keskenään puhuivat arkaistista ruotsia. Varsinaiseen Reigin kylään perusti maanomistaja O.R.L. von Ungern-Sternberg pienen karjamoision. Reigin lähistöllä tuotettiin myös tiiliskiviä. Reigissä toimi meijeri ja moision rakennuksissa koulu 1900-luvulla.

 
< ... >
       
       
       
       
eesti keeles auf Deutch in english