Tervetuloa Hiidenmaalle!
MAJAKKAKIERROS
1. Uhrikivet
2. Pühalepan kirkko
3. Suuremõisan linna
4. Suursatama
5. Soeran talonpoikaismuseo
6. Kärdla
7. Ristimägi
8. Tahkunan majakka
9. Reigin kirkko
10. Kõrgessaare-Viskoosa
11. Kõpu majakka
12. Vanajõen laakso
13. Sõrun satama
14. Orjakun lintutorni
15. Hiidenmaan museo Kassarissa
16. Sääretirp
17. Kassarin kappeli
18. Hiiu Vill
 
0

Supported by European Union
 
 

Tervetuloa Hiidenmaalle!


Hiidenmaahan voi tutustua monella tapaa: reppu selässä itseksekseen kierrellen, oppaan kanssa tutustuen tai kartan ja vaikkapa tämän matkaoppaan avulla oman maun mukaan. Kädessäsi on opaskirja, joka auttaa olemaan eksymättä ja saamaan jonkinlaisen kuvan saaresta.

Mistä nimi Majakkakierros? Kyseessä on vuosien takaisen ajatuksen uudelleen käyttöönotto. 1990-luvun alkupuolella Hiidenmaalla työskenteli – nyt jo legendaksi muuttunut – rauhanturvaaja Douglas Wells Nebraskasta. Hän kirjoitti kirjan seikkailuistaan Virossa. Hiidenmaasta hän kirjoitti autolla liikkuville turisteille tarkoitetun, selityksin varustetun oppaan ja merkitsi majakanmuotoisin opastekyltein nähtävyyksiä. Nykyään monet näistä puisista opastekylteistä ovat lahonneet ja uusia on pystytetty. Opasteiden tekstit on myös päivitetty. Myös esiteltävien paikkojen valintaan on tehty muutoksia – mutta ajatus on pysynyt samana. Tästä kirjasta saat tietoa Hiidenmaasta, ja se auttaa tutustumaan nopeasti ihmeellisen kauniiseen saareen. Jos suljet Hiidenmaan sydämeesi, jäät tänne pidemmäksi aikaa tai tulet yhä uudelleen ja uudelleen niin lopulta saat selville sen, mikä tekee Hiidenmaasta juuri Hiidenmaan.

HYVÄ TIETÄÄ

Suunnitellessasi matkaa Hiidenmaalle on hyvä tietää, että matkustat Viron pienimpään maakuntaan (1023 km2), joka koostuu monista pikkusaarista, luodoista, kareista ja muutamasta suuremmasta saaresta: Hiidenmaa (989 km2) ja Kassari (19 km2). Joillakin luodoilla, esim. Hanikatsissa ja Saarnakissa asuttiin vielä 1960 – 1970 luvuilla, mutta nyt niiltä puuttuu pysyvä asutus.

Hiidenmaalle pääsee Rohukülan satamasta, noin 10 km Haapsalusta. Lauttamatka kestää 1,5 tuntia.

Hiidenmaan maakunta on Viron metsärikkainta seutua. Autoilun tekee miellyttäväksi se, että kaikki päätiet on asfaltoitu. On kuitenkin hyvä muistaa, että metsäteillä on parempi kävellä kuin ajaa autolla. Hiidenmaan maasto on hyvin hiekkaista ja pehmeää, joten voit helposti juuttua autolla hiekkaan! Kesät ovat tavallisesti hyvin kuivia, joten on muistettava, ettei nuotiota voi sytyttää minne sattuu. Pysähdy mieluiten majoituspaikassa, jossa on yleensä hyvät mahdollisuudet istua nuotion ääressä ja nauttia myös muista kesän riemuista. Telttailu on sallittua vain sille varatuissa paikoissa. Majoitusmahdollisuuksista löydät tietoa osoitteesta www.hiiumaa.ee. Hiidenmaan rannat ovat matalia, joten täältä löytyy uimiseen monia miellyttäviä lahdenpoukamia. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että meri voi olla myös vaarallinen. Rantavedessä on lähteitä ja syvänteitä, jotka voivat säikäyttää uimarin. Älä aliarvioi meren valtavaa voimaa.

Kartalta olet varmaankin jo huomannut Hiidenmaan kummallisen muodon. Joidenkin mielestä saari on selvästi ristinmuotoinen. Koska nimi Hiidenmaa tulee pyhästä lehdosta eli hiidestä, voisi ristisymboli jossain määrin vahvistaa pyhyyttä. Hiisi sana Hiidenmaan nimessä voi tarkoittaa myös jättiläistä. Jos katsoo tarkkaan voi jättiläisen pitkän nenän kartalla nähdä nousevan Kõpun niemestä. Joidenkin mielestä saari on kuin mereen laskeutuva pitkäkaulainen lintu – varmaankin joutsen. Lauluissa ja kertomuksissa saarta taas verrataan ristinmuotoiseen leipään.

Saari ei aina ole ollut nykyisen muotoinen. Meri, tuulet ja ihmiset ovat muovanneet sitä vuosituhansien ajan. Hiidenmaa myös kohoaa edelleen pikkuhiljaa, maankohoaminen on noin 3 milliä vuodessa.

Jo 450 miljonaa vuotta sitten osa Hiidenmaata oli noussut vedestä, kun meteoriitti oli osunut saareen. Sitähän ei kukaan nähnyt, mutta ammoisen, läpimitaltaan neljä kilometriä, kraaterin ympyriäinen valli on luonnossa selvästi havaittavissa. Myös geologiset tutkimukset varmistavat saaren olleen silloin merenpinnan yläpuolella.

Seuraavien miljonien vuosien kuluessa saari vajosi uudelleen mereen ja peittyi jäällä ja vasta noin 10 000 vuotta sitten jäänpinta suli sen verran, että paljasta maata oli näkyvissä. Ensimmäisenä nousi merenpinnan yläpuolelle Kõpun niemi, joka kohosi kuin pullataikina. Maanpinnan kuivuminen vei aikaa. Kivet putoilivat jäästä kuin rusinat pullataikinasta. Merituulet lennättivät hiekkavalleja. Paikka ei houkutellut asutusta. Tiedetään, että kalastajat ja hylkeenmetsästäjät löysivät saaren jo 7500 vuotta sitten, tulivat joksikin aikaa saarelle ja palasivat sitten taas takaisin kotipaikkoihinsa. Keitä he olivat ja mistä tulivat, sitä ei ole vähäisten löytöjen avulla helppo selvittää.

Pysyvän asutuksen syntymisestä ei ole aivan varmaa tietoa. Muinaispeltoja tunnetaan 1000- ja 1100-luvuilta, tosin saarella oli ainakin pienimuotoista asutusta jo paljon aikaisemmin.

 
       
       
       
       
eesti keeles auf Deutch in english