Hiidenmaan kirkot

Puski

Vuosina 1889–1891 Puskiin rakennettiin ortodoksinen kirkko ja seurakuntalaisten lapsille tarkoitettu koulu. Outoa paikanvalintaa selitetään sillä, että Puskin ensimmäiset venäläiset papit eivät tunteneet paikallisia oloja. Maan omisti vapaaherra von Ungern-Sternberg, joka ortodoksisen uskonnon nopean leviämisen ja paljon harrastetun uskonnon vaihtamisen kiihkeänä vastustajana luovutti papeille tontin syrjäisestä korvesta. Nykyään Puskissa on kirkon ja koulun rauniot ja mäntymetsän kohinassa uinuva hiljainen hautausmaa.

Emmaste

Kivikirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1866, koska Emmaste kartanon läheinen Sõru puukappeli ei ollut käyttökelvollinen. Tontin uutta kirkkoa varten lahjoitti kartanonrouva kreivitär Brevern de la Gardie. Pitkittäinen rakennus antaa vaikutelman salikirkosta. Kuorotilan erottaa pitkittäisestä rakennuksesta korkea, mutta suhteellisen kapea voittokaari. Emmaste kirkossa on ainutlaatuinen alttarikuva "Ylösnousemus" - maalauksen tekijänä, kuten vahvistaa merkintä kuvan oikeassa alanurkassa, on Tõnis Grenzstein, Düsseldorfin koulukunnan tunnettu edustaja Viron maalaustaiteessa. Alttarikuva on maalattu vuonna 1900.

Reigi

Reigistä tuli itsenäinen pitäjä vasta vuonna 1627. Jeesukselle omistetun Reigin kivikirkon rakennutti paroni O. R. L. von Ungern-Sternberg oman käden kautta kuolleen poikansa Gustavin muistoksi. Reigin kirkon arvokkain osa on sen taidekokoelma.Mielenkiintoista tietää:• Reigin nimi on saatu ruotsalaisilta, ja se tarkoitti sekä savua että merkkitulta.• Kirkkoa vastapäätä sijaitsi G. Ernesaksin oopperasta Tormide rand (Myrskyjen ranta) tunnetuksi tullut Pihlan kapakka.• Opettaja G. F. Rinne loi Paciuksen sävellykseen Runebergin sanoituksen pohjalta ylistyslaulun Hiidenmaalle. Arvellaan, että Rinteen sanoitusta käytti Viron kansallislaulun luomisessa myös J. V. Jannsen, joka ei osannut suomea eikä ruotsia.

Kärdla

Johannes Kastajan siunaama Kärdlan kirkko valmistui vuonna 1863. Kirkon rakennus on Kärdlassa kolmas. Kirkon rakentamisen panivat alkuun Emmaste, Suuremõisa ja Putkaste paronit, jotka antoivat sitä varten Kärdlan paronille 2000 ruplaa. Myös verkatehtaan työläiset lahjoittivat vapaehtoisesti ja osa rakennussummasta pidätettiin työläisten palkasta. Hallikirkon länsisivun kruunussa avonainen kellotorni (Virossa ainutlaatuinen), oli se arkkitehtuurisesti harmoninen. Kärdlan kirkko on yksinkertaisella ja askeettisella arkkitehtuurilla tyylikäs ja kaunis sekä ainutlaatuisin työläiskirkkojen keskuudessa.

Pühalepa

Pühalepan kirkko on Hiidenmaan vanhin kivikirkko. Saksalainen ritarikunta alkoi rakentaa vuonna 1255 kivistä linnoitusta ja kirkkoa. Alkuaan ilman tornia rakennettu, holvattu kivikirkko valmistui 1300-luvulla. Tornia alettiin rakentaa vuonna 1770. 1800-luvulla tehdyn remontin jälkeen kirkkosalin seinään maalattiin Maltan ritarikunnan ristit, jotka liitetään siihen, että Ungern-Sternbergien perheenjäsenet olivat tuon ritarikunnan jäseniä.Mielenkiintoista tietää:
• Kuoriosan seinällä on säilynyt yksi siunausristeistä.
• Hiiessaaren kartanonherrat Gentschienit lahjoittivat Pühalepan kirkolle Virossa harvinaisen kivisen saarnastuolin.
• Kirkkomaalla on von Stenbockin perheen hautakappeli.

Kassari

Kassarin kappeli on romanttisen näköinen rakennus, ainoa toimiva ruokokattoinen kivikirkko Virossa. Luultavasti se on peräisin 1700-luvulta, sillä kappelin sisäseinässä oleva vuosiluku 1801 liitetään suurempaan remonttiin. Hautausmaalle on haudattu kulttuurihistoriassa tunnettuja henkilöitä - runoilijoiden M. Underi ja D. Vaarandi esivanhemmat; näyttelijä ja kesähiidenmaalainen Olev Eskola; V. Panso kirjastaan Koominen ihminen tutuksi tullut Lepa Anna. Sekä taiteen, kirjallisuuden että kansantarinoiden kautta tiedetään Villem Tammen nimi, jota J. Köler käytti Kristuksen mallina, maalatessaan Kaarlin kirkolle työn Tulkaa kaikki luokseni.

Käina

Rauniot sijaitsevat Käinan kauppalan keskustassa. Kivikirkko rakennettiin 1400- ja 1500-luvun vaihteessa. Hiidenmaalla oli goottilainen Käina kirkko 600 istuimella suurin. Kirkko tuhoutui vuonna 1941. Taidemuistoina suojanalaisia ovat monta hautalaattaa ja rengasristi oven yläpuolella. Tulipalo tuhosi paljon taidearvoja: Neitsyt Maria, Pyhän Nikolausen ja Pyhän Antoniuksen alttari, Rudolf Tobiaksen isän valmistama urut ym. Kirkko on ollut monta vuosisataa myös pitäjän keskusta. Nykyään ovat rauniot konservoituja. Kirkko aiotaan restauroida. Kirkkoa ympäröi kaunis puisto, kuten paikalliset sitä sanovat.

Kuriste

EAÕK Hiidenmaan Jumalansynnyttäjän Syntymisen kirkko Kuristen kylässä valmistui vuonna 1873. Historistinen maakivestä rakennettu kirkko perustettiin uskonpuhdistuksen aikana. Rakennuskivet tuotiin Riikasta. ikoneja ja liturgisia tekstiilejä on 18-luvun loppupuolelta 19-luvun alkuun. Graniittitalo kirkon vieressä on silloinen pappila. Kirkko on Hiidenmaalla ainut kokonaan säilynyt ortodoksikirkko, jossa pidetään myös jumalanpalveluja.