Katsaus Hiidenmaan historiaan

Arkeologeilla on paljon kerrottavaa Hiidenmaan muinaisajasta. Jokainen tutkimusretki tuo esiin lisää jännittäviä seikkoja ja faktatietoja. Tähän mennessä on löydetty jo yli tusina kivikautista asuinaluetta tai levähdyspaikkaa. Mielikuvaa tuhansien vuosien takaisesta elämästä auttavat luomaan kaivauksissa löytynyt luuta, keramiikan palat tai työkalun kappaleet.

Löydökset kertovat myös siitä, että saarella on asuttu jo yli 7000 vuotta sitten. Totuus on kuitenkin se, että täällä asuttiin kausittain kalastuksen ja hylkeenpyynnin johdosta. 1000–1100-luvulta peräisin olevien muinaispeltojen löytäminen kertoo jo pysyvästä asutuksesta. Pysyvä asutus syntyi luultavasti aikaisemmin, noin 1000–500 eKr., jolloin kuolleita alettiin haudata kiviarkkuhautoihin.

Kymmenisen vuosisataa Hiidenmaan historiasta on kuitenkin vielä hämärän peitossa. Sen jälkeen löytyy tietoja arkistoasiakirjoista.

Vuosi / tapahtuma         

1228 – ensimmäinen maininta kirjallisissa lähteissä nimellä Dageida

1254 – Hiidenmaa jaetaan Saare-Läänen hiippakunnan ja saksalaisen ritarikunnan kesken. Mainitaan ensimmäiset paikannimet, kuten Soelan salmi, Sarwo (Sõru, Sarve?), Reigin ja Pihlan saari.

n. 1225 – Aloitetaan Pühalepan kivikirkon rakentaminen

1470-luku – Pühalepan kirkon Annalle omistettu kaappialttari valmistuu

1490-luku – Hansaliitto anoo useaan kertaan väylämerkin rakentamista Hiidenmaalle

1492/1515 – Rakennetaan Käinan kivikirkko

1504/1505 – Suuren ruton vuodet

1504/31 – Kõpun majakan rakentaminen

1559/63 - Saare-Läänen hiippakunta, ml. osa Hiidenmaasta kuuluu Tanskan Magnus-herttualle

1563 – Ruotsalaiset valloittavat Hiidenmaan, alkaa ns. Ruotsin valta

1564 – Useat kylät, mm. Kärdla mainitaan ensimmäisen kerran

1582/94 – Reigissä toimii suolankeittämö

1603 – Nälänhätä, rutto

1612 – Tanskalaisten suuri ryöstöretki Hiidenmaalle

1624 – Kreivi Jakob De la Gardie eli Laiska Jaakko osti suuren osan saaresta

1627 – Reigin kirkon itsenäistyttyä muodostui erillinen Reigin pitäjä

1628–64 – Hütin kylässä toimii Viron ensimmäinen lasipaja

1710 – Hiidenmaasta tulee käytännöllisesti katsoen osa Venäjän imperiumia, rauhansopimus

1716/20 – Saari oli Venäjän amiraliteetin alaisuudessa

1755/58 – E. M. Stenbock (1704–1775) palauttaa maankäyttöoikeutensa Hiidenmaalla, aloitetaan Suuremõisan herraskartanon rakentaminen, Stackelbergit muuttavat Kassariin

1779 – Reigin pappilarakennuksen nykyinen rakennus valmistuu

1779/82 – Emmasten kartano valmistuu (nykyään koulurakennus)

1781 – Reigin ruotsalaiset karkotetaan Etelä-Ukrainaan

1781 – Hiidenmaalle muuttaa L. von Ungern-Sternberg (1744–1811) ostettuaan Pohjois-Hiidenmaan kartanot

1796 – Ungern-Sternbergit ostavat Suuremõisan, joten suurin osa saaresta on heidän hallinnassaan

1802 – Reigin kivikirkko valmistuu

1803/04 – O. R. L. von Ungern-Sternberg tuomitaan syylliseksi kapteeni Malmin tappamisesta ja hänet lähetetään Siperiaan

1819 – Valmistuu Putkasten kartanon päärakennus (kartano on mainittu Saulepa-nimellä jo 1524)

1820 – Rakennetaan Palukülan kivikirkko

1829 – Toimintansa aloittaa Ungern-Sternbergien veljesten perustama verkatehdas eli Hiiu-Kärdla Kalevivabrik

1848 – Suursatamassa rakennetaan Hioma-purjelaiva, joka purjehtii ensimmäisenä virolaisena laivana päiväntasaajan yli ja Kap Hornin niemen ympäri

1851 – K.-E. von Baer käy Hiidenmaalla

1863 – J. Köler Vaemlan kartanossa, valmistuu kymmenisen teosta Hiidenmaasta. Uusi kivikirkko Kärdlassa vihitään käyttöön.

1866 – Muodostetaan Emmasten pitäjä, vuosi sen jälkeen valmistuu uusi kivikirkko

1873 – Käinan lukkarin talossa syntyy Rudolf Tobias

1874/75 – Rakennetaan Ristnan ja Tahkunan majakat

1884 – Hiidenmaalle leviää babtismi

1890-luku – Rakennetaan kolme ortodoksista kirkkoa

1908 – Mänspäelle rakennetaan uusi kirkko

1911 – Kõrgessaareen kohoaa Viron ensimmäinen tekosilkkitehdas (Viscosa)

1913 – Hiidenmaalle saadaan sähkö, Kärdlassa esitetään elokuvia

1917/18 – Saksan miehitysaika

1918 – Hiidenmaasta tulee osa itsenäistä Viron tasavaltaa

1924 – Hiidenmaalaiset kuulevat ensimmäisen radiolähetyksen

1926 – 1. koko Hiidenmaan käsittävä laulupäivä

1934 – 1. koko Hiidenmaan käsittävä maalaisnaisten päivä Käinassa

1937 – Turvetehdas aloittaa toimintansa

1938 – Kärdla saa kaupunkioikeudet

1939 – Aloitetaan Neuvostoliiton sotatukikohtien rakentaminen

1940 – Neuvostoliitto miehittää Hiidenmaan

1941 – 1. kyydittäminen, sota tulee saarelle, verkatehdas poltetaan, alkaa Saksan miehitysaika

1944 – Neuvostojoukot miehittävät saaren uudelleen

1948 – Muodostetaan ensimmäinen kolhoosi

1949 – 2. kyydittäminen, perustetaan kalastajakolhoosi Hiiu Kalur

1961 – Kõrgessaaressa aloittaa toimintansa kalatehdas

1989 – Aloitetaan laajat korjaustyöt Kõpun majakassa, muodostetaan Länsi-Viron saariston biosfäärin suojelualue

1990 – Ensimmäiset maailmanlaajuiset hiidenmaalaisten päivät, Hiidenmaan maakunta palautetaan

1991 – Viro julistautuu uudelleen itsenäiseksi

1993 – Viimeiset neuvostojoukot lähtevät saarelta

1996 – Hiidenmaan maakunnan lippu ja vaakuna rekisteröidään Viron valtioneuvoston kansliassa